Iloista harmaata loppiaista 6.1.2007
Eläkkeelle jäänyt kansliapäällikkö Markku Lehto tuo nyt samoja lapsiperheiden asemaa parantavia ehdotuksia loppiaisen Aamulehdessä esille, joita olen tuonut esiin jo vuosikymmenen mm. viimeisimmässä http://lapsiperhe.blogspot.com blogissani.
Markku Lehto vaikeni maahamme tulleiden ja tuotettujen vierasperäisten lapsiperheiden tuskallisesta vaiheesta eli ympärileikkauksista. Teillä rakkaat äänestäjät on mahdollista nyt vaikuttaa millä arvoilla valitsette uusia kansanedustajia. Valitsetteko ympärileikkaajia ja ihmisoikeusrikoksista vaikenijoita vai selkärankaisia suomalaisia suomalaisten etua ajamaan?
Seppo Lehto Tampere
1 comment:
Ohessa julkisesti pohdittavaksi neekeri-sanaan liittyviä ajatuksia
Osaako apulaisvaltakunnansyyttäjät, viralliset puolueet, lehtineekerit, Jussi Halla-aho tai muu tunnettu kriitikko ottaa kantaa tähän rontti 10 vuotta jatkuneeseen neekeri-sanalla pelleilyyn?
Turun Sanomien mielipidepalstalta oheinen neekeri-juttu ja palautteet ylinnä, sekä Ruotsin akatemian kanta neekeri-sanaan.
--------------
Ohessa vastine alimpana olevaan kirjoitukseen:
Julkaistu 15.11.1997 22:09:33
Neekeri ei ole haukkumasana
Siirus Furuzan kirjoitti Turun Sanomissa 4.11. sanasta neekeri pitäen sitä loukkaavana. Hän ei kertonut aivan selvää kantaa siihen, mikä sana on sopiva, mutta jos hänen käyttämänsä musta on sopiva ilmaisu, hän on ainakin kaksi askelta jäljessä amerikkalaisia. Siellähän englannin kielen sana black on ainakin tiettyjen piirien mielestä ehdottomasti kielletty. Välillä oli Afro-American, ja nykyään korrekti termi on African American.
Voidaan tietenkin viisastella, että ei pitäisi lainkaan karsinoida ihmisiä ulkonäön tai syntyperän mukaan. Tämä viisastelu ei vain auta niissä käytännön tilanteissa, joissa on kuvailtava toisen ihmisen ulkonäköä. Jos tähän voidaan käyttää sellaisia sanoja kuin vaaleahiuksinen, kapeakasvoinen, sinisilmäinen tai pyylevä, niin yhtä hyvin sanaa neekeri, jos neekeristä on kysymys. Korkeintaan voimme pyrkiä olemaan viittaamatta ihmisen ihonväriin silloin kun hänen ulkonäköään ei ole tarvetta kuvailla.
Kuinka suomalainen voi määrätä, miltä toisesta saa tuntua nimitys neekeri, kysyy Furuzan. En voikaan sitä määrätä enkä edes tietää. Juuri siksi käytän sellaista sanaa, jonka itse katson sopivaksi. Jos toinen välttämättä haluaa pitä sitä loukkauksena, olkoon se hänen murheensa. Kukaan ei käytä tavallista neekeri-sanaa haukkumistarkoitukseen, siihen on varmasti olemassa muita ilmaisuja.
Ryssä on jäänyt pois käytöstä, mustalaisesta tehdään romania ja eskimosta inuitia. Ei näissä uusissa nimityksissä välttämättä aina vikaa ole, mutta mielenkiintoista on, että kukaan ei keksi uutta nimeä sille ryhmälle, jolle se kaiken järjen mukaan olisi tehtävä - intiaaneille. Nimityshän on lähtöisin siitä erehdyksestä, että Kristoffer Kolumbus Amerikan löytäessään luuli tulleensa Intiaan. Monilla kielillä intialaista ja intiaania tarkoittava sana on sama. Intiaaneja ei kuitenkaan ainakaan meillä mielletä mitenkään syrjityiksi, vaan heihin päinvastoin liitetään tarunhohtoista ihailua, joten kenellekään ei tule mieleenkään muuttaa nimitystä.
Mikko Mäkitalo
Julkaistu 15.11.1997 22:09:33
------------------
.. ja toinen vastine joka myös syytä huomioida:
Julkaistu 10.11.1997 21:34:41
Neekeri ei ole musta
Äidinkieleni on suomi. Ymmärrän, että elävä kieli muuttuu ja kehittyy kaiken aikaa. Suomenkieleen omaksutaan uudis- tai paremminkin lainasanoja varsinkin englannista jatkuvasti. En ymmärrä, miksi kielen pitäisi muuttua myös siten, että jotain muuta kieltä kuin suomea äidinkielenään puhuvat sanelevat meille, mitä joku suomenkielinen sana tarkoittaa.
Yli neljäkymmentä vuotta äidinkieltäni käyttäneenä haluan sanoa, että suomenkielen neekeri-sana ei sisällä mitään kielteistä, mistä kenenkään neekerin olisi syytä loukkaantua. Musta-sana sen sijaan saattaa aiheuttaa epämiellyttäviä mielleyhtymiä.
Englantia puhuessamme me suomalaiset tietysti käännämme sanan neekeri sanaksi black (musta), koska se on siinä kielessä oikea sana.
Helena Hutri
Raisio
Julkaistu 10.11.1997 21:34:41
----------------
Ruotsin Akatemia taasen ottanut kantaa omalla tavallaan neekeri-sanaan vuonna 2000:
Julkaistu Turun Sanomissa
6.10.2000 0:41:21
Ruotsin Akatemia vapauttaa
käyttöön sanan "neekeri"
Sanaan "neekeri" ei sisälly alentavaa merkitystä. Näin tulkitsee asiaa Ruotsin Akatemia, joka näinä päivinä, nähtävästi ensi torstaina julkistaa muun muassa kuluvan vuoden kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan.
Ruotsin Akatemia on punninnut neekeri-sanaa Örebron poliisin esittämän tiedustelun takia. Malmön poliisi näet julkisti kesällä lehdistötiedotteen, jossa "neekerit ja arabit" osoitettiin erään ryöstösarjan epäillyksi.
Sananvalintaa arvosteli sittemmin Ruotsin syrjintäasiamies. Örebron poliisin piirissä asiasta heräsi keskustelua, minkä vuoksi paikalliset poliisit päättivät tiedustella, onko sana neekeri todella loukkaava maan korkeimmalta ruotsin kielen auktoriteetilta, Ruotsin Akatemialta.
Vastauksessaan Ruotsin Akatemia toteaa, että vain ilmaus "nigger" on loukkaava, kun taas ruotsin kielinen ilmaus "neekeri" (neger) tarkoittaa vain tummaihoista ihmistä. Myöskään oikeuskansleri ei Ruotsissa pitänyt poliisin lehdistötiedotetta kansanryhmään kohdistuvana kiihotuksena.
Julkaistu 6.10.2000 0:41:21
------------
Turun Sanomissa julkaistu neekeri-sanalla pelleilevä artikkeli
Julkaistu 3.11.1997 20:46:06
Neekeri ja virkakieli
Joidenkin tahojen into käyttää neekeri-sanaa Suomessa kummastuttaa suunnattomasti. Nämä tahot puoltavat sitä kuinka Suomessa saa käyttää neekeri-sanaa piittaamatta siitä minkälaisen vaikutelman sanan käyttö luo kuulijassa. Kansainvälisesti tiedetään, että neekeri-sana on jäännös aikakaudesta, jolloin afrikkalaisia riistettiin vielä nykyistäkin räikeämmin.
Mielestäni neekeri-sanan käytön puoltaminen on selvä merkki siitä kuinka Suomessa ei ole totuttu toisiaan kunnioittavaan kansainväliseen kanssakäymiseen. Tosiasia on, että neekeri-sana herättää aina loukkaavia tunteita mustan ihmisen mielessä.
Näyttää siltä, että Suomessa on vaikeaa tunnustaa joidenkin suomalaisten käytöstapojen sopimattomuutta ja oppia luopumaan muita väestöryhmiä loukkaavista tavoista. Tärkeintä muiden ihmisten kanssakäymisessä ei ole se mitä me sisimmissämme tarkoitamme vaan se minkälaisen vaikutelman käytöstapamme aikaansaavat toisessa osapuolessa.
Eikö sivistyneen kanssakäymisen tapoihin kuulu toisen osapuolen tunteiden huomioon ottaminen, ja pyrkimys olla mahdollisimman kohtelias ja loukkaamatta ketään?
Se, että Suomessa neekeri-sanaa on käytetty lasten lauluissa, saduissa ja monessa muussa yhteydessä, on johtunut vain siitä, että Suomessa ei ennen asunut mikään musta väestöryhmä, eikä sen vuoksi ole tarvinnut ottaa sen tunteita ja mielipiteitä huomioon. Kuinka suomalainen voi määrätä sen, miltä mustasta ihmisestä saa tuntua kun häntä kutsutaan neekeriksi?
Mielestäni joidenkin tahojen yritys puoltaa neekeri-sanan käyttöä virkakielessä on yritys puolustella Suomessa piittaamattomuutta mustan väestöryhmän tunteista ja ruokkia suomalaisessa kulttuurissa sellaisia aineksia, jotka eivät missään tapauksessa sovi sivistyneeseen kansainväliseen kanssakäymiseen.
Siirus Furuzan
Vaasa
Julkaistu 3.11.1997 20:46:06
Post a Comment